Pieni on nyt 5kk vanha ja osaa  jo vaikka mitä. Lattialla käännytään ääntäkin nopeammin selältä mahalle, mutta päin vastoin on tupsahdettu vaan vahingossa pari kertaa. Kun mahalleen on päästy pyöritään vastapäivään oman navan ympäri, jos vaan joku huomaa sijoitella leluja sopivan kauas vasemman olkapään taakse (niin, että on pakko kääntyä, että näkee). Pylly nousee kovasti ja jalat sätkyttää. Yläkroppa ja maha on vielä aika tiukasti maassa ja se varmasti estää vielä varsinaisen etenemisen.

Äidinmaito on pääasiallinen ravinto edelleen, mutta sen lisäks on jo hetki maisteltu mm. banaania, bataattia, porkkanaa, mustikkaa, satsumaa... ja tietysti niitä naksuja :) Banaani on ihan suurinta herkkua äitin kädestä syötynä ja naksut menee omasta nyrkistä. Vettä pieni joisi nokkamukista niin paljon kuin annetaan, mutta vielä on määrät pidetty ihan pieninä, että mahtuu maitoa mahaan. Kun ruokaa nenän eteen tupsahtaa, sen kimppuun hyökätään raivolla. Silmät kiinni, kauheaa puuskutusta ja täysi imu päälle, oli ruokalaji mikä tahansa. Meitä aikuisia kovasti meinaa naurattaa, kun toinen niin innolla syö :)

Ääntelynä on pääosin kiljuminen ja kirkuminen. Jos pieni on iloinen, hän kiljuu ja jos häntä harmittaa, hän kiljuu. Välillä on vähän vaikea erottaa, että onko kyse ilosta, nälästä, kyllästymisestä, väsymyksestä vai mistä, kun kaikki aiheuttaa samankaltaista ääntelyä. Iltaisin väsymyksen huomaa yleensä siitä, kun tyttö alkaa kovasti kikatella kaikille asioille ja volyymi kovenee kiljumisessa ja nauramisessa.

Yöt pieni nukkuu ihan kohtuullisesti. Eli sänkyyn noin 20-21 ja kahdesta neljään syöttöä yön aikana. Herätys on tähän asti ollut noin 8-9, mutta viime aikoina jo 5-6. Taitaa olla yöunen tarve vähenemässä, joten pitäis ehkä alkaa vähän myöhästyttään tuota nukkumaanmenoa. Ei ihan sovi meikäläiselle nuo viiden herätykset, kun itse tulee mentyä nukkumaan vasta kymmenen aikaan.

Parasta päivässä on varmaankin ulkoilu. Kun ulkovaatteita aletaan pukea, rauhoittuu pieni yleensä aika nopeasti. Viimeistään kun pääsee vaunuihin, ääntely lakkaa. Vaunuissa sitten köllötellään hereillä jonkun aikaa. Jos väsyttää, saattaa pieni nukahtaa heti kun vaunuihin pääsee ja jos ei niin kauheasti väsytä, saattaa hän tarkkailla maisemia tunninkin ennen nukahtamista. Ulkona pyritään käymään pari kertaa päivässä ja siellä nukutaan kerrallaan tunnista kolmeen. Joskus vaunujen pitää liikkua, että pieni nukkuu ja joskus taas olla paikallaan, muuten uni häiriintyy :) Välillä meinaa olla vaikea arvata, kummasta tapauksesta milloinkin on kyse.

Välillä pieni ajaa äitinsä raivon partaalle kirkumisellaan ja välillä taas tekee onnellisemmaksi kuin koskaan ihanalla kikattamisellaan :) Äitin oma rakas <3